Vaikka potilas olisi tutkinut asiaa ja päättänyt, mihin bariatriseen leikkaukseen hän haluaa, pidämme tärkeänä kaikkien käytettävissä olevien toimenpiteiden läpikäymistä varmistuaksemme siitä, että hänellä on kaikki tarvittavat tiedot harkitun päätöksen tekemiseksi. Ei ole harvinaista kuulla lausahdusta ”Tuota en tiennytkään” potilaan suusta siinä vaiheessa kun käymme läpi toimenpiteitä potilaidemme kanssa.
Ota Meihin YhteyttäKun kohtaamme potilaamme ensimmäistä kertaa, pyrimme ymmärtämään, mikä on saanut hänet tulemaan luoksemme ja mikä hänen ensisijainen tavoitteensa on. Potilaidemme yleisimpiä tavoitteita ovat elossa pysyminen ja hyvä terveys, jotta he voisivat viettää aikaa lasten kanssa, hoitaa diabetestään, lisätä liikkuvuuttaan ja parantaa terveyttään yleisellä tasolla.
Meille on tärkeää, että potilaamme ymmärtävät leikkauksen roolin pitkäkestoisen menestyksen saavuttamisessa elämänmittaisen painonpudotuksen aikana. Jokainen potilas on ainutlaatuinen ja bariatrista toimenpidettä valittaessa on otettava huomioon monia seikkoja. Alla on lyhyt yleiskatsaus asioista, joista keskustelemme potilaidemme kanssa heidän ensimmäisellä klinikkakäynnillään.
Painonpudotusmenetelmien erojen tunnistaminen
Potilaan on ensinnäkin ymmärrettävä metabolisen ja ei-metabolisen toimenpiteen välinen ero. Monien vuosien ajan ymmärrys siitä, kuinka bariatriset leikkaukset toimivat, perustui rajoitusten ja imeytymishäiriön käsitteisiin. On totta, että kaikki toimenpiteet luovat rajoituksia, sillä pienempi mahalaukku tai ahtaampi reitti ruoan siirtymiseen vaikeuttavat muiden kuin pienten ruoka-annosten syömistä. Jos yrittää syödä enemmän kuin toimenpide sallii, aiheuttaa se epämukavuutta tai oksentelua. Historiallisesti horisontaalinen nidonta, Vertikaalinen pantaleikkaus (VBG) sekä viime aikoina Laparoskooppinen säädettävä mahapanta ovat perustuneet pääasiassa rajoittamiseen, eivätkä ne ole metabolisia toimenpiteitä.
Vaikka rajoittamalla voidaan auttaa joitain potilaita pudottamaan painoa lyhyellä aikavälillä, kärsivät monet potilaat valitettavasti ruuansulatuskanavan tukkeutumisesta johtuvasta kroonisesta ja vaikeasta närästyksestä, pahoinvoinnista ja oksentelusta. Sen vuoksi leikkaukset, kuten horisontaalinen nidonta, VBG sekä mahapanta ovat menettäneet suosiotaan. Lisäksi bariatristen kirurgien on usein suoritettava näille potilaille uusia leikkauksia vaikeiden tukosten korjaamiseksi.
On kuitenkin selvää, ettei imeytymishäiriö ole painonpudotuksessa ensisijainen päätekijä. Imeytymishäiriöön liittyy myös toinen sana: ripuli. 1970-luvulla yleisesti suoritettu toimenpide, jota kutsuttiin jejuoileaaniseksi ohitusleikkaukseksi, perustui ensisijaisesti imeytymishäiriöön ja nämä potilaat saattoivat syödä mitä ikinä halusivatkaan. Ruoka kulki heidän lävitseen nopeasti (ts. vaikea ripuli), mutta leikkauksesta johtuvat pitkäkestoiset komplikaatiot olivat niin vakavia, että ne kaikki täytyi peruuttaa. Duodenal Switch -leikkaus voi aiheuttaa imeytymishäiriöitä, jos ohutsuolta ohitetaan liian suuri osa. Yleensä nämä toimenpiteet täytyy tarkistaa.
Mitä tarkoittaa, jos toimenpide on metabolinen
Jos rajoittaminen tai imeytymishäiriö eivät ole ensisijaisia painonpudotukseen johtavia tekijöitä, niin mikä sitten? Mitä tarkoittaa, jos leikkaus on metabolinen? Erilaisilla toimenpiteillä, kuten Roux en Y -menetelmällä toteutetulla mahalaukun ohitusleikkauksella, vertikaalisella mahalaukun kavennusleikkauksella ja Duodenal Switch -leikkauksella pystytään manipuloimaan suolen hormoneja, jotka vaikuttavat nälän ja täyden olon tunteisiin sekä aineenvaihduntaan. Toinen tapa kutsua leikkausta metaboliseksi on se, että sillä saavutetaan neurohormonaalinen modulaatio. Muuttamalla tapaa, jolla ruoka kulkee mahasuolikanavan läpi, muutamme aivoihin lähetettäviä hormonaalisia signaaleja, jotka kertovat sinulle nälän tai täyden olon tunteesta tai siitä, että elimistösi kaipaa kaloreita.
Yksi suurimmista syistä sille, miksi ruokavaliot epäonnistuvat pitkäkestoisessa painonpudotuksessa on se, että ruokavaliota noudattaessa elimistösi luulee sinun nääntyvän nälkään ja pyrkii aktiivisesti estämään painon putoamisen. Valitettavasti se sama tehokas järjestelmä, joka suojaa meitä nääntymiseltä nälkään, tekee monille painon pudottamisesta ja sen jälkeen ylipainon loitolla pitämisestä lähes mahdotonta. Tällä hetkellä metaboliset leikkaukset ovat ainoa keino vaikuttaa tähän järjestelmään.
Vaikka potilaat eivät ole nälkäisiä ja syövät huomattavasti vähemmän, lisääntyy rasvan metabolinen hajoaminen. Tämä on metabolisten leikkausten “taika” ja syy sille, että ensimmäistä kertaa vuonna 1967 suoritettu mahalaukun ohitusleikkaus on yleinen toimenpide vielä tänäkin päivänä. Suosittelemme potilaille metabolisia leikkauksia, kuten vertikaalista mahalaukun kavennusleikkausta ja mahalaukun ohitusleikkausta. Muita tärkeitä kriteereitä ovat se, kuinka paljon painoa potilaan täytyy pudottaa tai kuinka paljon hän odottaa pudottavansa. Keskimäärin potilaat pudottavat enemmän painoa mahalaukun ohitusleikkauksessa kuin mahalaukun kavennusleikkauksessa. Mahalaukun ohitusleikkauksessa ylipainoa putoaa keskimäärin 70-75 % ja mahalaukun kavennusleikkauksessa 60-65 %. Eroja voi vertailla tarkemmin täällä – Bariatrinen leikkaus.
Jos potilaan ensisijaisena tavoitteena on pudottaa niin paljon painoa kuin mahdollista, on mahalaukun ohitusleikkaus siinä tapauksessa erinomainen vaihtoehto. Vaikka mahalaukun ohitusleikkauksella voidaan saavuttaa suurempi painonpudotus, saattaa kyseinen toimenpide olla teknisesti vaikea toteuttaa BMI :n ollessa yli 70. Tällaisille potilaille mahalaukun kavennusleikkaus tarjoaa loistavan vaihtoehdon. Kun potilaat, joiden BMI on yli 70, ovat pudottaneet merkittävästi painoa mahalaukun kavennusleikkauksella, on siirtyminen mahalaukun ohitusleikkaukseen tai Duodenal Switch -leikkaukseen mahdollista, mikäli potilas sitä toivoo.
Diabeteksen hoitaminen leikkauksella on ollut radikaali idea, jonka kohdalla lääketieteellisen yhteisön hyväksyntä on vaatinut muutaman vuoden ja lukuisia loistavia tutkimuksia. On tosiasia, että mahalaukun ohitusleikkaus, mahalaukun kavennusleikkaus ja Duodenal Switch -leikkaus ovat huomattavasti tehokkaampia diabeteksen hoidossa kuin pelkkä lääkitys. Jos potilaan ensisijaisena tavoitteena on diabeteksen hoito, suosittelen silloin yleensä mahalaukun ohitusleikkausta, sillä sen on osoitettu parantavan verensokeritasoja ja vähentävän lääkityksen tarvetta välittömästi leikkauksen jälkeen useimpien potilaiden kohdalla. Myös mahalaukun kavennusleikkaus auttaa diabeteksen hoidossa ja näyttää ottavan kiinni mahalaukun ohitusleikkausta kyvyssään laskea hgA1C.tä vuoden aikana. Tutkimukset ovat myös osoittaneet Duodenal Switch -leikkauksen olevan tehokas diabeteksen hoitomuoto.
Laparoskooppinen, minimaalisesti kajoava leikkaus
Bariatrisen leikkauksen turvallisuus on onneksi parantunut merkittävästi 1970-luvulta lähtien, ja laparoskooppisen, minimaalisesti invasiivisen leikkauksen myötä bariatrinen leikkaus lukeutuu tämän hetken turvallisimpiin leikkaustoimenpiteisiin. Mahalaukun kavennusleikkauksessa painoa putoaa keskimäärin vähemmän, eikä tähän toimenpiteeseen näytä liittyvän kovinkaan montaa pitkäaikaista riskiä. Tällä hetkellä joillekin mahalaukun kavennusleikkauksen läpikäyneille potilaille kehittyy närästys- ja refluksioireita. Vaikka mahalaukun ohituksella saavutetaan keskimäärin suurempi painonpudotus, liittyy siihen pitkäaikaisia suolitukoksiin ja haavaumiin liittyviä riskejä. Yleensä ne potilaat, joille kehittyy haavaumia, käyttävät tulehduskipulääkkeitä, tupakoivat tai juovat alkoholia. Duodenal Switch -leikkaukseen liittyy suurempi pitkäaikaisen imeytymishäiriön ja vitamiinipuutoksen riski johtuen siitä, että tässä toimenpiteessä ohitetaan suurin osa ohutsuolesta.
Vaikka toimenpide suoritettaisiin täydellisesti, on siihen liittyen huomioitava tiettyjä asioita pitkällä aikavälillä. Leikkauksen riskit ja hyödyt täytyy tasapainottaa.
Vakavasta närästyksestä kärsivien potilaiden on syytä tietää, että mahalaukun ohitusleikkaus on yksi parhaista toimenpiteistä närästyksen hoidossa. Mahalaukun ohitusleikkaus soveltuu myös palleatyrän korjaamiseen tilanteessa, jossa mahalaukku työntyy sydämen takana olevan kalvon yläpuolelle. Kuten aikaisemmin jo mainittiin, voi mahalaukun kavennusleikkaus aiheuttaa närästystä. Yleensä kerromme, että jos kärsit närästyksestä ennen kavennusleikkausta, tulet todennäköisesti kärsimään siitä myös kavennusleikkauksen jälkeen. Närästys häviää joidenkin kohdalla jonkin aikaa kavennusleikkauksen jälkeen, mutta emme suosittele odottamaan tämän tapahtumista. Voi myös olla, että närästys ilmenee joillain uutena vaivana mahalaukun kavennusleikkauksen suorittamisen jälkeen.
Juuri sinulle sopivasta bariatrisesta toimenpiteestä päättäminen on loppujen lopuksi henkilökohtainen ja kriittinen päätös. Viimeinen tärkeä kriteerimme on se, että haluamme potilaidemme olevan tyytyväisiä tekemäänsä päätökseen ja että heille on tarjottu kaikki tarvittavat tiedot aidosti harkitun päätöksen tekemiseen.
Ota Meihin Yhteyttä
